Harvoin on aihetta olla näin iloinen väärässä olemisesta. Povasin hiukan reilu vuosi sitten, että koronarokotetta ei olisi laajassa käytössä ainakaan vuoteen https://yle.fi/uutiset/3-11315496. Arvio meni pieleen lähes tarkalleen miljardilla annoksella, sillä rajapyykki ylittyi 25. huhtikuuta.
Pääministeri Sanna Marin sähköisti koronakeskustelua vihjaamalla koropandemiapiinan jatkuvan vielä vuosia https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007851320.html. Olimmehan ehtineet valmistautua loppukiriin ja kiihtyvän rokotustahdin ansiosta vapaampana häämöttävään kesään. Tuleeko koronavirus todella olemaan kiusanamme vielä vuosia?
Hiihdon ystävät pääsivät nauttimaan uusista arvokisamitalisteista Oberstdorfin MM-kisoissa. Ilkka Herola, Joni Mäki,Ristomatti Hakola, Jasmi Joensuu ja Johanna Matintalo yhdessä kokeneempien Krista Pärmäkosken ja Riitta-Liisa Roposen kanssa tarjosivat monille suomalaisille piristystä ehkä ajoin apeaan koronan rajoittamaan arkeen. Menestyksen...
Viime viikolla uutisoitiin merkittävästä edistysaskeleesta suomalaisessa rokotekehityksessä. Suomalaisten huippututkijoiden yhteishankkeena kehittämä rokote oli eläinkoevaiheen jälkeen päässyt etenemään ihmiskokeisiin. Tyypilliseen rokotekehityksen tapaan ensimmäisessä vaiheessa selvitetään rokotteen turvallisuutta aikuisilla, ennen kuin on...
Tänään saatiin useita hienoja uutisia koronarokotteista.
Suhtauduin varauksella ajatukseen viivästyttää Pfizerin ja BioNTech:n RNA-rokotteen tehosteannoksen antamista. Perustelin tätä muun muassa sillä, että annosvälin pidennys ei ratkaise itse perusongelmaa, eli rokotteiden riittävyyttä. Annosvälin pidentämisen sijasta mielestäni tehosteannos voidaan puolittaa, jolloin rokotteiden riittävyys lisääntyy...
On ollut ilahduttavaa seurata Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteishanketta nenäsumutteena annettavan koronarokotteen kehittämisestä https://yle.fi/uutiset/3-11728454. Ohjaksissa ovat suomalaisen molekyylilääketieteen johtavat tutkijat, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo, sekä professori Kalle Saksela. Kaikki palkittuja...
Pfizerin ja BioNTech:n koronarokote, BNT162b2, antaa erinomaisen, noin 95 % suojan oireista koronatautia vastaan. Rokotteen teho on niin hyvä, että suojavaikutus nähdään jo 12 vrk kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta (https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2034577?articleTools=true, kuva 3), siis jo ennen tehosteannoksen antamista....
Britanniasta paljastui uusi, mahdollisesti aiempia SARS-CoV-2-viruksia herkemmin tarttuva muoto https://virological.org/t/preliminary-genomic-characterisation-of-an-emergent-sars-cov-2-lineage-in-the-uk-defined-by-a-novel-set-of-spike-mutations/563. Miksi virus muuntui ja mitä merkitystä nyt havaitulla muunnoksella tulee olemaan epidemian ja...
Minulta kysytään usein, kuinka korkea rokotuskattavuuden pitää olla, jotta laumasuoja voidaan saavuttaa. Yhtä usein väistän kysymyksen toteamalla, että tarkkaa lukua ei voi antaa. Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä helpompaa on kuitenkin painaa tartuttavuusluku R0 alle yhden, jolloin epidemia tukahtuu.
Sekä Pfizer ja BioNTech että Moderna ovat ilmoittaneet rokotteidensa suojatehon olevan noin 95% oireista covid-19-tautia vastaan. Teho on ollut vastaava myös yli 65-vuotiailla. Suojavaikutus ei ole koskenut pelkästään lieväoireisia tauteja, vaan myös vakavia tautimuotoja. Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen yhteensä 170 koronatautitapauksesta 10 oli...
Marraskuu ei ole minusta parasta aikaa Suomessa, etenkään näin koronan varjossa. Teams-kokousten osalta mennään jo maitohapoilla, olisi halu nähdä ihmisiä kasvokkain. Toivo paremmasta auttaa kuitenkin jaksamaan. Entisestään kiristyvät rajoitustoimet eivät jatku enää loputtomiin, vaan rajallisen ajan. Eikä tämä aika ole onneksi loputtoman pitkä.