Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen riittävyyttä voidaan lisätä kolmanneksella puolittamalla tehosteannos
Suhtauduin varauksella ajatukseen viivästyttää Pfizerin ja BioNTech:n RNA-rokotteen tehosteannoksen antamista. Perustelin tätä muun muassa sillä, että annosvälin pidennys ei ratkaise itse perusongelmaa, eli rokotteiden riittävyyttä. Annosvälin pidentämisen sijasta mielestäni tehosteannos voidaan puolittaa, jolloin rokotteiden riittävyys lisääntyy kolmanneksella. Tutkimustieto osoittaa, että rokotteen puolustusvasteet saadaan myös pienemmillä annoksilla.
Myös pienemmät annokset Pfizerin ja BioNTech:n rokotetta nostavat tehokkaasti elimistön puolustusvasteita
Tutkimuksissa on selvitetty Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen käynnistämää puolustusvastetta eri rokoteannoksilla. Vasta-aineiden muodostumista on mitattu antamalla rokotetta 10, 20 ja 30 μg annoksina (Walsh et al., 2020 New England Journal of Medicine) ja soluvälitteistä immuunivastetta on tutkittu 1, 10, 20 ja 30 μg annoksilla (Sahin et al, 2020 MedRxiv). Pfizerin koronarokotteen, Comirnatyn, mRNA:n määrä on 30 μg, eli korkein tutkituista annoksista. Tutkimuksissa on havaittu, että myös pienempiä annoksia käytettäessä (10 tai 20 μg annettuna kahdesti) koronaviruksen piikkiproteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden määrät nousevat erittäin hyvin, lähelle samaa tasoa kuin korkeampi annostelu. Saadut vasta-ainetasot ovat lisäksi huomattavasti korkeampia kuin mitä taudin sairastaneiden vasta-ainetasot keskimäärin (Walsh et al., 2020 New England Journal of Medicine, kuva 4). Myös soluvälitteisen puolustuksen vasteet saadaan luotettavasti käyttämällä pienempää annostelua.
On toki huomattava, että Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen hieno, noin 95 % suojavaikutus oireista koronatautia vastaan tiedetään saavutettavan käyttämällä kahta kokonaista annosta 21 vrk välein (Polack et al., 2020 New England Journal of Medicine). Myöskään suojaavan immuunivasteen laatu ei ole täysin varma. Tästä huolimatta, huomioiden nykyisen koronatilanteen ja herkemmin tarttuvan koronavirusmuodon yleistymisen (https://rokotetutkimus.fi/blogi-koronaviruksen-evoluutio/) sekä Pfizerin ongelmat rokotteiden toimittamisessa globaaliin kysyntään, näkisin tehosteannoksen puolittamisen olevan käytettävissä olevan tiedon pohjalta tällä hetkellä perusteltua. Tiivistettynä perusteluni ovat:
- Myös pienemmällä rokoteannoksilla saadaan lähes vastaavat puolustusvasteet kuin käytettäessä täyttä annosta
- Tehosteannoksen puolittamisella saadaan merkittävä, kolmanneksen lisäys rokotettavien määrään
Tehosteannoksen puolittamisen vaikutus puolustusvasteisiin on helppo selvittää kokeellisesti
Annoksen puolittamisen vaikutus immuunivasteen tehostumiseen on helppo kokeellisesti selvittää. Kerätään muutaman kymmenen tutkittavan joukko, jotka satunnaistetaan saamaan tehosteena joko puolikas tai kokonainen annos. Sen jälkeen mitataan 7 vrk kuluttua, kuinka paljon vasta-ainetasot ja soluvälitteisen immuunivaste paranevat verrattuna ennen tehosterokotusta otettuun 0-näytteeseen. Tulokset annoksen puolittamisen vaikutuksesta saadaan siten nopeasti ja mahdollinen muutos annosteluun voidaan toteuttaa pohjaten tutkittuun tietoon. Tällainen tutkimus on toteutettavissa helposti nyt, kun terveydenhuollon henkilöstö tulee ottamaan tehosterokotuksia.
Jo julkaistun tiedon pohjalta ajatus ensimmäisenkin annoksen puolittamisesta ei ole mielestäni perusteeton.