Miljardi rokoteannosta

07.05.2021

Harvoin on aihetta olla näin iloinen väärässä olemisesta. Povasin hiukan reilu vuosi sitten, että koronarokotetta ei olisi laajassa käytössä ainakaan vuoteen https://yle.fi/uutiset/3-11315496. Arvio meni pieleen lähes tarkalleen miljardilla annoksella, sillä rajapyykki ylittyi 25. huhtikuuta.

Yli 70-vuotiaiden rokotekattavuus jo lähes 90%

Koronarokotteiden kehitys on ollut upea kansainvälinen saavutus, vaikka kantajaviruksiin pohjaavien AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteisiin onkin liittynyt harvinaisena haittavaikutuksena epätavallisia veren hyytymisjärjestelmän häiriöitä. Vaikka AstraZenecan rokotteen käytön rajaus Suomessa pelkästään yli 65-vuotiaille on vaikuttanut rokotustahtiin, Suomessa ylitettiin tänään (6. toukokuuta) kahden miljoonan annetun koronarokoteannoksen rajapyykki. Erinomaisen ilahduttavaa on ollut riskiryhmiin kuuluvien iäkkäiden myönteinen suhtautuminen koronarokotteen ottamiseen. Ensimmäisenä ikäluokista 75−79-vuotiaat saavuttivat yli 90 % rokotekattavuuden. Kokonaisuudessaan yli 70-vuotiaiden rokottaminen on edennyt hyvin. Tällä hetkellä jo seitsemän sairaanhoitopiiriä on päässyt heidän osaltaan yli 90 %:n rokotuskattavuuteen. Tämän pitäisi olla realistinen vähimmäistavoite myös lopuille 14 sairaanhoitopiirille. Uskon iäkkäimpien väestöryhmien näyttämän esimerkin rokotemyönteisyydestä jatkuvan myös nuorempiin ikäryhmiin. Koronaepidemian nujertaminenhan vaatii korkeaa rokotekattavuutta myös nuorilla.

Koronarokotteet on jaettu Suomessa tasapuolisesti

Nopealla vilkaisulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen karttatyökalu antaa koronarokotusten jakautumisesta epäoikeudenmukaisen kuvan. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut jo 43,7 % asukkaista, kun vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on vain 28,2 %. Miksi pohjoispohjanmaalaisia rokotetaan muita hitaammin?

Alueellinen ero selittyy eri maakuntien väestön erilaisella ikäjakaumalla. Kun rokotettujen määrää tarkastelee ikäryhmittäin, erot kapenevat ja käytännössä häviävät. Rokotteita on siis jaettu ainakin sairaanhoitopiiritasolla tarkastellen tasaisesti huomioiden suurimmassa vaarassa vaikealla koronataudille alttiit, eli erityisesti iäkkäät.

Koronapandemia on osoittanut tutkimuksen välttämättömyyden

Miljardi rokoteannosta vain hiukan yli vuodessa viruksen tunnistamisen jälkeen on huikea saavutus ihmiskunnalta. Rokotteiden saatavuutta selittää uusien rokoteteknologioiden läpimurto https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/uusien-rokoteteknologioiden-lapimurto/. Tällaiset saavutukset eivät synny itsestään vaan vaativat pitkäjänteistä perustutkimusta, missä tieto kumuloituu aiemman päälle. Siksi perustutkimusedellytyksistä tulee pitää huolta ymmärtäen laadukkaan tutkimuksen merkityksen myös taloudelliselle menestykselle. Tässä valossa Suomen suunnitelma tutkimusrahoituksen leikkauksesta tuntuu surulliselta. Aiheeseen liittyvänä triviatietona: Modernan perustaja Derrick Rossi sai Suomesta puolison lisäksi myös tutkijakoulutuksensa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.html.

Onneksi Rossin rahoitus ei päätynyt leikkauslistalle.