Hatunnosto suomalaisille rokotekehittäjille
Viime viikolla uutisoitiin merkittävästä edistysaskeleesta suomalaisessa rokotekehityksessä. Suomalaisten huippututkijoiden yhteishankkeena kehittämä rokote oli eläinkoevaiheen jälkeen päässyt etenemään ihmiskokeisiin. Tyypilliseen rokotekehityksen tapaan ensimmäisessä vaiheessa selvitetään rokotteen turvallisuutta aikuisilla, ennen kuin on mahdollista siirtyä varsinaisiin tehoa selvittäviin tutkimuksiin. Povaan rokotteelle kansainvälistä menestystä.
Vaikka kuvauksen perusteella voisi ajatella toisin, niin tätä rokotetta ei anneta nenäsumutteena.
Enterokokkirokotteen toivotaan ehkäisevän tyypin 1 diabetesta
Suomessa esiintyy poikkeuksellisen paljon tyypin 1 diabetesta. Autoimmuunimekanismein kehittyvä tauti on myös yleistynyt viime vuosien aikana. Koska perintötekijät ovat säilyneet ennallaan, niin viittaa yleistyminen ympäristötekijöiden merkitykseen hyvin tunnistetun geneettisen alttiuden lisänä. Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty ja Helsingin yliopiston lastentautiopin emeritusprofessori Mikael Knip ovat jo vuosikymmenten ajan selvittäneet diabeteksen syntyyn vaikuttavia ympäristötekijöitä. Huomio on kiinnittynyt enteroviruksiin, erityisesti Coxsackie B -virukseen.
Enteroviruksia on noin 100 erilaista. Sairastuminen lapsuudessa tietyille näistä viruksista tiedetään yhdistyvän suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen. Hyöty ja Knip ovat hyödyntäneet tutkimuksessaan ainutlaatuista diabeteksen puhkeamisen syitä selvittävää DIPP-tutkimusta (Tyypin 1 Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy -tutkimus). Vuosikymmenten työ on nyt konkretisoitunut enterokokkirokotteen pääsyyn kliinisiin kokeisiin https://yle.fi/uutiset/3-11696658.
Suomalainen rokotetutkimus ansaitsee riittävät toimintaedellytykset
Ei nenäsumuterokotteessakaan toki mitään vikaa ole. Diabetesrokote on kuitenkin poikkeuksellisen mielenkiintoinen hanke, jossa vuosikymmenien sitoutuminen merkittävän terveysongelman ratkaisuun johtaa nyt toivottavasti konkreettiseen läpimurtoon. Tässä hankkeessa suomalaiset rokotekehittäjät kulkevat maailman kärjessä.
Diabetesrokotteen kaltaisen hankkeen toteuttaminen vaatii pitkäaikaisen sitoutumisen ja osaamisen lisäksi riittävät resurssit. Rokotetutkimuksen edellytysten turvaamisesta onkin huolehdittava myös pandemian pölyjen laskeuduttua, unohtamatta todellisia läpimurtoja mahdollistavaa perustutkimusta. Tutkimusedellytyksiä voidaan parantaa kohdistamalla kliinisen rokotetutkimuksen tuloja alan perustutkimukseen.
Pidetään suomalaisen rokotetutkimuksen lippu korkealla jatkossakin!