Terveydenhuolto kukoistamaan!

Suomessa alle kaksi tuhannesta menehtyy ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kansainvälisesti erinomaiset tulokset kertovat laajasti yhteiskunnastamme. Laadukas äitiysneuvolajärjestelmä tavoittaa kattavasti odottavat äidit, ja ennenaikaisesti syntyneiden osuus onkin Suomessa maailman pienimpiä. Sosiaaliturvajärjestelmä ehkäisee syvintä köyhyyttä ja useimmat riskiraskaudet pystytään tunnistamaan. Uskallan väittää, että suomalaisen kätilön ammattitaito ei kalpene kenenkään rinnalla kansainvälisessä vertailussa. Vastasyntyneiden parissa työskentelevät hoitajat sekä lääkärit ovat omien alojensa huippuja ja neuvolajärjestelmästämme olemme aiheesta ylpeitä.

Jos vastasyntyneiden osalta tilanne on näin hyvä, niin miksi moni sanoo terveydenhuoltojärjestelmämme olevan kriisissä?

Suomi panostaa terveydenhuoltoon huomattavasi vähemmän kuin muut Pohjoismaat

Vastasyntyneiden hoidon lisäksi monella muulla lääketieteen alalla Suomen hoitotulokset ovat erinomaisia kansainvälisissä vertailuissa. Suomi kuitenkin panostaa terveydenhuoltoon vähemmän kuin OECD-maat keskimäärin. Suomen terveydenhuollon kustannusten suhde bruttokansantuotteeseen (bkt) oli 9,5 % vuonna 2020, kun se oli OECD-maissa keskimäärin 9,7 %. Ruotsissa rahaa käytettiin 11,5 %, Norjassa 11,3 % jaTanskassa 10,5 %. Koska bkt on näissä maissa Suomea korkeampi, niin euromääräisesti henkilöä kohden muissa Pohjoismaissa käytettiin rahaa vähintään neljänneksen enemmän kuin Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa on vähemmällä rahalla tehty yhtä hyvää työtä kuin monessa muussa maassa. Tässäkään valossa sairaanhoitajien palkankorotuksia ei voi pitää perusteettomina.

Nyt terveydenhuollossa ollaan kuitenkin haastavassa tilanteessa. Kasvaneen valtion velan lisäksi on hoidettava koronapandemian kerryttämä hoitovelka. Terveydenhuolto kärsii työntekijäpulasta ja nousevat palkat yhdessä palkkaharmonisaation kanssa tulevat lisäämään väistämättä henkilöstökustannuksia. Samalla tulisi hoitaa kiinteistöjen remonttivelat ja tietojärjestelmät saada toimiviksi.

Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotta hoidon saatavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa.

Perusterveydenhuolto kunniaan!

Erikoissairaanhoito, kuten esimerkki matalasta imeväiskuolleisuus osoittaa, on pääsääntöisesti Suomessa laadukasta. Toimintansa aloittaneilla hyvinvointialueilla on nyt oivallinen tilaisuus järjestää erinomaisesti toimiva terveydenhuollon kokonaisuus, missä perusterveydenhuollon merkitys korostuu entisestään. Näen useita houkuttelevia keinoja parantaa perusterveydenhuoltoa:

1. Erityinen huomio hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tämä tarkoittaa pysyviä työsuhteita ja päämäärätietoista siirtymistä kohti omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmää.
2. Erikoislääkäreiden reaaliaikaisten konsultaatiomahdollisuuksien kehittäminen. Moni asia voidaan ratkaista nopeasti perusterveydenhuollossa erikoislääkärikonsultaation avulla. Digitalisaatio antaa tähän erinomaisia mahdollisuuksia.
3. Erikoislääkäreiden jalkautuminen hyvinvointialueille. Tulee selvittää, kumpi on kustannustehokkaampaa, ja ympäristöä vähemmän kuluttavaa, asiantuntijan vai asiakkaiden kulkeminen.
4. Lyhytterapian toteuttaminen perusterveydenhuollossa. Tämä vaatii terapiatakuun voimaansaattamisen ja psykoterapiakoulutuksen järjestämisen. https://www.mikaramet.fi/l/mahdollista-terapiatakuu-ja-kouluttaudu-psykoterapeutiksi-maksamalla-25-60-000-euroa/
5. Lastenlääkäreiden jalkautuminen neuvolohin, kouluterveydenhuoltoon ja hyvinvointikeskuksiin. Somaattinen lasten hoito on Suomessa erinomaista, mutta lasten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin eteen voidaan tehdä huomattavasti enemmän. Erityinen huomio syrjäytymisen estämiseen koulupoissaoloihin pohjaavalla mallilla. https://www.mikaramet.fi/l/suomella-ei-ole-varaa-kasvattaa-pahoinvoivia-aikuisia/
6. Kliinisen tutkimuksen aseman turvaaminen hyvinvointialueilla. Tutkimus hoitojen vaikuttavuudesta on tärkeää, jotta käytettävissä olevilla resursseilla saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus. Esimerkiksi lumekirurgisen tutkimuksen perusteella on voitu luopua monesta turhasta toimenpiteestä.
7. Aiempaa vahvempi panostus terveyden edistämiseen ja ylläpitoon. Iäkkäiden rokotesuojan parantaminen, terveysneuvonta ja tutkimusnäyttöön pohjaavat, vaikuttavaksi todettujen kohdennettujen seulontojen kehittäminen.

Terveydenhuollon osalta tulevaisuus ei tule olemaan helppo, koska suuret ikäluokat, kuten me kaikki muutkin, vanhenevat vuosi vuodelta. Tämä johtaa väistämättä hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymiseen, koska esimerkiksi tehokkaita muistitautien ehkäisykeinoja ei ole näköpiirissä lähivuosiin. Vanhusten hoiva tulee vaatimaan lisää resursseja, eli rahaa. Tämä selittää konkreettisesti, miksi vihreät pyrkivät tasapainottamaan julkista taloutta hiukan hitaammalla aikataululla kuin mitä jotkut muut puolueet ovat suunnitelleet.

Vanhuksien laadukas hoito tulee olemaan Suomelle iso haaste, mikä meidän on pakko selvittää. Onneksi me suomalaiset olemme sellaisia, että tiukan paikan tullen meistä löytyy riittävä määrä sitkeyttä ja sisua, trendikkäämmin resilienssiä, taklaamaan eteen tulevat ongelmat.