Ikääntyvien rokotusohjelma on lapsipuolen asemassa
Suomessa lasten rokotusohjelma toteutuu sangen hyvin. Lapsille yleisesti annettavat rokotteet ovat erinomaisia ja valtaosa lapsista myös saa rokotteet suunnitellusti. Sen sijaan ikääntyvien rokotusohjelmassa on vielä paljon parannettavaa. Jos jokin rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö sen ottaminen olisi hyödyllistä.
Jos jokin rokote kuuluu rokotusohjelmaan, kannattaa se ottaa
Rokottaminen maksaa. Meillä Suomessa on rajallisesti varoja, joten joudumme priorisoimaan eri rahankäyttöjen välillä. Onko terveydenhuollossa parempi panostaa syöpäseulontaan tai mielenterveyspalveluihin rokottamisen sijasta? Vai tulisiko sama raha paremmin käytettyä vahvistamalla itärajaa tai parantamalla koulutusta?
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos jotakin rokotetta tarjotaan ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa, niin rokote kannattaa ehdottomasti ottaa oli sitten kyseessä lapsi, aikuinen tai ikääntynyt. Sen lisäksi, että rokote on asiantuntija-arvion perusteella todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi, se on arvioitu myös kustannusvaikutukseltaan suotuisaksi.
Monet tartuntataudit ovat ikääntyneille vaarallisempia kuin nuoremmille ja esimerkiksi koronarokotteita tarjotaan rokotusohjelman kautta yli 75-vuotiaille. Tämä ei tarkoita sitä, että muille tehosteista ei olisi hyötyä, vaan sitä, että yli 75-vuotiaat hyötyvät tehosteista kaikkein eniten.
Vastaavasti influenssa on vaarallisin alle kouluikäisille sekä yli 65-vuotiaille (https://rokotustieto.fi/vierasblogi-influenssarokote-on-tehokkain-keino-valttaa-influenssa/). Sen vuoksi nämä ikäryhmät saavat influenssarokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotteen suoja ei kuitenkaan ole sataprosenttinen, vaan vaihtelee vuosittain riippuen mm. kiertävistä viruskannoista. Lisäksi rokotteen antama paras suoja kestää vain muutaman kuukauden, minkä vuoksi oikea ajoitus on tärkeää rokotteen ottamisessa. Rokote vähentää myös influenssaan liittyviä sydäntapahtumia ja aivoverenkiertohäiriöitä.
Vyöruusurokotteet vaikuttavat vähentävän vyöruusun lisäksi dementian riskiä
Lapsena sairastetun vesirokon jälkeen vesirokkovirus jää piileväksi hermojuuriin. Vyöruusu syntyy, kun virus aktivoituu joko ikääntymisen tai puolustusvastetta heikentävän sairauden tai lääkityksen vuoksi. Myös stressi lisää vyöruusun puhkeamisen riskiä. Vyöruusun tunnistaa iholle ilmaantuvista kivuliaista rakkuloista, ja noin 10–20 prosentille sairastuneista jää piinaava hermokipu, johon tavalliset särkylääkkeet auttavat huonosti. Vyöruusun esiintyvyys alkaa lisääntyä selvästi 50-vuoden iän jälkeen.
Kahtena annoksena otettavan vyöruusurokotteen suoja kestää erittäin hyvänä ainakin kymmenen vuoden ajan (https://www.mikaramet.fi/l/vyoruusurokote-shingrix-n-suojateho-kestaa-yli-kymmenen-vuotta/). Lisähyötynä rokotteesta vaikutta olevan selkeästi pienempi riski sairastua dementiaan (https://www.mikaramet.fi/l/vahva-naytto-vyoruusurokotteen-dementiaa-ehkaisevasta-vaikutuksesta/ ja https://www.mikaramet.fi/l/vyoruusurokotteet-ja-dementiariski/).
Ikääntyvät hyötyvät useista rokotteista
Influenssa- ja vyöruusurokotteiden lisäksi usea ikääntynyt hyötyy myös RSV- ja pneumokokkirokotteista. Punkkien välittämältä puutiasaivokuumeelta kannattaa suojautua rannikkoseuduilla ikään katsomatta (https://www.mikaramet.fi/l/aika-ottaa-punkkirokote/).
Tule (etä)vastaanotolleni (https://www.terveystalo.com/fi/asiantuntijat/r/mika-ramet), niin varmistetaan, että Sinun rokotesuojasi on mahdollisimman hyvä.