Vyöruusurokote rokotusohjelmaan dementian vähentämiseksi
Suurten ikäluokkien ikääntyessä rappeuttavista aivosairauksista kärsivien määrä haastaa terveydenhuoltojärjestelmän kestokyvyn ja läheisten jaksamisen. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen ansioista tiedetään, että hyvillä elintavoilla (terveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta, kognitiivinen harjoittelu, verisuoniriskien hallinta ja sosiaalinen aktiivisuus) voidaan muistisairauksien riskiä vähentää. Lääkkeellisillä keinoilla saadaan myös pientä lisähyötyä. Silti dementoivien aivosairauksien ehkäisyyn tarvitaan kipeästi lisäkeinoja.
On ajateltu, että hermosoluihin hakeutuvat herpesvirukset, kuten vesirokkoa ja sen jälkitautina esiintyvää vyöruusua aiheuttava varicella-zostervirus, voivat myötävaikuttaa dementian kehittymiseen. Asian havainnoiminen mahdollistui Walesissa, kun siellä annettiin vyöruusurokote osana rokotusohjelmaa 2. syyskuuta 1933 tai sen jälkeen syntyneille, mutta ei sitä vanhemmille. Vertaamalla näitä muuten toisiaan vastaavia ryhmiä havaittiin, että rokote vähensi vyöruusun lisäksi myös dementian riskiä. Väheneminen oli selkeä, noin 20 % (https://www.mikaramet.fi/l/vahva-naytto-vyoruusurokotteen-dementiaa-ehkaisevasta-vaikutuksesta/). Hiljattain julkaistussa jatkotutkimuksessa selvisi, että rokote hidasti myös jo olemassa olleen älyllisen suoriutumisen heikkenemistä (https://www.cell.com/action/showPdf?pii=S0092-8674%2825%2901256-5).
Kutkuttavaa on, että Suomessa käytettävä vyöruusurokote vaikuttaa olevan vielä tehokkaampi dementian ehkäisyssä kuin Walesissa käytetty rokote (https://www.mikaramet.fi/l/vyoruusurokotteet-ja-dementiariski/). Ero rokotteiden välillä havaittiin, kun Yhdysvalloissa siirryttiin Walesissa käytetystä elävästä vyöruusurokotteesta uudempaan, proteiinipohjaiseen rokotteeseen. Uudempaa rokotetta saaneilla oli 17 % pidempi aika ilman dementiadiagnoosia verrattuna elävää virusta sisältävää saaneisiin. Tämä tarkoitti keskimäärin 164 ylimääräistä päivää ilman dementiaa niillä, jotka myöhemmin sairastuivat. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin dementiariskin väheneminen myös vanhempaa vyöruusurokotetta saaneilla verrattuna influenssarokotetta saaneisiin.
Vyöruusurokote vaikuttaa olevan parempi ja kustannustehokkaampi dementian ehkäisykeino kuin mikään nykyinen lääkehoito. Suomessa todetaan vuosittain yli 20 000 uutta muistisairautta (https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys?utm_source=chatgpt.com). Kustannukset vaihtelevat taudin vaikeusasteen mukaan, mutta ovat maltillisesti arvioiden ainakin 20 000 € vuodessa. Jos elinaika taudin diagnosoimisen jälkeen on 5 vuotta, niin kustannuksia kertyy vuosittain sairastuneista yhteensä 2 miljardia. Siten 20% väheneminen laskisi kustannuksia 400 miljoonalla.
Vyöruusurokotteen hinta (2 annosta) on tällä hetkellä apteekista hankittuna noin 500 €. Jos rokote annettaisiin 75-84-vuotiaille, olisi kustannus nykyhinnalla 250 miljoonaa. Jos rokote hankitaan osaksi kansallista rokotusohjelmaa, voisi yksikköhinnan arvioida olevan noin puolet tästä. Sadan miljoonan investoinnilla olisi mahdollista saada siis miljardien säästö, koska rokotteen suoja (ainakin vyöruusua vastaan) kestää yli 10 vuotta.
Jo rokotusohjelman päivitystä odottaessa vyöruusurokote on erinomainen lahja ikääntyvälle läheiselle (joka voi olla hyvinkin nuorekas, tekstin oikolukeneen puolison huomio), koska vähintäänkin rokote antaa pitkäkestoisen suojan vyöruusua vastaan.
Julkaistu aiemmin lyhennettynä Kalevan mielipidekirjoituksena 16.12.2025 (https://www.kaleva.fi/vyoruusurokote-otettava-rokotusohjelmaan-dementian/12451512)