Veitsenterältä takaisin maanpinnalle
Koronapandemiassa ollaan siirtymässä Suomessa uuteen vaiheeseen, kun saatavuus ei enää määritä rokotustahtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ilmoituksen mukaan syyskuun toisella viikolla Suomeen saatujen rokoteannosten määrä ylittää 8 miljoonaa, mikä käytännössä riittää kaikkien halukkaiden rokottamiseen kahteen kertaan. Nyt on siis aika keskustella ja myös tehdä päätöksiä siitä, miten toimitaan, kun rokotteilla ei ole enää saavutettavissa lisähyötyä.
Syyskuun aikana koronarokotteita voidaan tarjota kaikille
Koronavirus ei häviä Suomesta lähiaikoina. Valitettavasti rokotekattavuus ei nouse riittävän korkeaksi laumasuojan saavuttamiseksi. Etenkään, kun rokotukset eivät suojaa tehokkaasti deltamuunnoksen aiheuttamalta limakalvoinfektiolta ja siten myös rokotetut voivat koronavirusta tartuttaa.
On epärealistista ajatella, että korona pysäytettäisiin rajoille. Edes saarivaltioissa tämä ei ole osoittautunut mahdolliseksi, kuten Australian ja Islannin tapausmäärien voimakas nousu viime viikkoina on osoittanut. Vastaavaan tahtiin nousseet tapausmäärät nopeasti väestönsä rokottaneessa Israelissa taas kertoo sen, että realistisesti saavutettavissa olevalla rokotekattavuudella ei päästä laumasuojaan. Miten sitten Suomen tulisi toimia?
J.K. Paasikiveä mukaillen, tosiasioiden tunnustaminen on SARS-CoV-2-viruksen osalta viisauden alku. Koronavirus ei siis tule katoamaan, eikä laumasuojaan vaadittavaa rokotekattavuutta saavuteta. Vaikka tämä kuulostaa pessimistiseltä, ei tilanne ole toivoton. Jo nyt rokotteilla saavutettu väestön suoja, eli riskiryhmien osalta yli 90% rokotekattavuus, estää terveydenhuoltojärjestelmän liiallisen kuormittumisen. Käytössä olevat koronarokotteet antavat edelleen erittäin hyvän suojan vakavaa tautimuotoa kohtaan. Rokotteiden avulla paluu normaaliin elämään on siis mahdollista niille, jotka rokotteen ottavat.
Toisten ottamat rokotteet eivät takaa suojaa rokottamattomille
Yksilön kannalta tosiasioiden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että aktiivista elämää viettävä koronavirukselle väistämättä ennen pitkää altistuu. Viruksen loputtomaan välttelyyn pohjaava elämä ei sovellu pitkäkestoisesti sen paremmin nuorille kuin iäkkäille. Kontaktit ovat ihmisten hyvinvoinnille keskeisen tärkeitä.
Valitettavasti muiden ottamat rokotteet eivät pysty täysin suojaamaan rokottamattomia. Kun tiedetään rokotteiden tehokkaasti estävän sairaalahoitoa vaativaa koronatautia, niin jokainen vakava sairastuminen rokotteen ottamattomuuden seurauksena tuntuu turhalta ja kurjalta. Samalla tavalla kuin turvavyötä käyttämättömän liikennekuolema, pelastusliivittömän hukkuminen tai pyöräilykypärättömän kallovamma.
Olisimmeko valmiita rajoittamaan veneilyä estääksemme pelastusliivittömien hukkumisia tai laskemaan teiden nopeusrajoituksia turvataksemme turvavöitä käyttämättömiä?