Useita eri tyyppisiä koronarokotteita on edennyt laajoihin tehoa mittaaviin tutkimuksiin
Koronatauti, eli SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman COVID-19, käynnisti ennennäkemättömän kiivaan rokotekehityksen. Nyt on selvää, että pandemian ikeestä vapautuminen tulee vaatimaan laajat rokotukset tehokkaaksi ja turvalliseksi osoitetulla rokotteella. Rokotteiden suhteen tilanne näyttää onneksi lupaavalta, sillä Maailman terveysjärjestön WHO:n listauksen perusteella kliinisissä tutkimuksissa on tällä hetkellä jo 38 eri rokoteaihiota. Näistä yhdeksän on edennyt laajaan faasi 3 –vaiheeseen.
Tutkimuksissa on mukana yhteensä jo useita kymmeniä tuhansia. Huojentavaa on, että ainakin toistaiseksi tutkittavat rokotteet vaikuttavat turvallisilta, vaikka AstraZenecan adenovirukseen pohjaavan rokotteen tutkimus pysäytettiinkin muutamaksi päiväksi epäillyn rokotteeseen liittyvän haittatapauksen vuoksi (https://www.mikaramet.fi/l/toyssyja-astrazenecan-covid-19-rokotteen-kliinisessa-tutkimuksessa/).
Koronarokotteiden suojatehoa selvittävät tutkimukset keskittyvät suuren ilmaantuvuuden alueille kuten USA:han, Brasiliaan ja Venäjälle. Koska koronatautia esiintyy näillä alueille edelleen valitettavan paljon, saataneen jo lähiviikkojen aikana ensimmäiset tiedot pisimmälle edenneiden rokotteiden tehosta työikäisillä.
Rokotteita voidaan valmistaa eri teknologioilla (https://rokotetutkimus.fi/blogi-covid-19-rokotteiden-tutkimuksessa-on-meneillaan-ratkaisevat-vaiheet/). Pisimmälle edenneet rokotteet edustavat kolmea eri rokoteteknologiaan. Jakaantumiskyvyttömäksi muutettuun adenovirukseen, johon on yhdistetty rakenteita koronaviruksesta, perustuu AstraZenecan rokotteen lisäksi kolme muuta rokotetta (Janssenin, Gamaleya Research Instituutin (Sputnik V) ja CanSino Biological Inc:n rokotteet). Kiinassa kolme eri kemiallisesti inaktivoituun virukseen pohjaavaa rokotetta on edennyt myös faasi 3 kliinisiin tutkimuksiin, samoin kuin Modernan ja BioNTech/Fosun Pharma/Pfizer:n RNA-rokoteteknologiaan pohjaavat rokotteet.
Mielestäni on erittäin hyvä, että pisimmälle edenneissä hankkeissa hyödynnetään eri rokoteteknologioita, koska eri teknologioihin nojaavissa rokotteissa on omat potentiaaliset vahvuudet ja toisaalta mahdolliset riskit.
Perinteistä rokotevalmistusteknologiaa edustavat kemiallisesti inaktivoituihin viruksiin perustuvat aihiot. Tällaisia rokotteita on menestyksekkäästi käytetty aiemmin ja esimerkiksi meillä käytössä oleva poliorokote on tällä tavoin valmistettu. Inaktivoituihin viruksiin pohjaavat rokotteisiin on kuitenkin liittynyt myös epäonnistumisia. Imeväisille vaikeaa hengitystieinfektiota aiheuttava RS-virusta vastaan kehitettiin 1960-luvulla formaldehydillä inaktivoituun virukseen pohjaava rokote, joka paradoksaalisesti pahensi tautia rokotetuilla. Kiinalaisen Sinovac:n inaktivoituun koronavirukseen perustuva aihio oli ensimmäinen apinakokeisiin ehtinyt rokote. Niiden perusteella rokotteeseen ei liittynyt merkkejä tällaisesta taudin pahentumisesta.
Jos inaktivoituihin viruksiin liittyvissä rokotteissa erityinen huoli liittyy niiden turvallisuuteen, on mielestäni keskeisin kysymys virusvektoreihin ja RNA-teknologialle kehitettyihin rokotteisiin niiden teho. Kumpaankaan rokoteteknologiaan pohjaavia rokotteita ei ole tällä hetkellä rutiinikäytössä. Virusvektoriin pohjaava rokote on hyväksytty ebolaa vastaan, mutta RNA-rokotteiden osalta aiempi kokemus ihmisillä ennen COVID-19-rokotteita oli yksi faasi 1 koe vesikauhurokotteella. Huojentavaa on, että immunogeenisyyttä selvittäneiden kliinisten tutkimusten valossa molemmilla teknologioilla on saatu lupaavia vasta-ainetasojen nousua, ja lisäksi soluvälitteisen puolustusvasteen käynnistyminen. On oletettavaa, että koronarokotteiden kehitys tulee vauhdittamaan tällaisten uusien rokoteteknologioiden käyttöä myös useita muita tauteja vastaan.
Seuraava kuukausi on ratkaiseva pisimmillä olevien rokotteiden suhteen. Toivottavaa ja oletettavaakin on, että useimmat tutkittavina olevista rokotteista ainakin lievittää perusterveiden työikäisten tautia. Seuraava vaihe on selvittää toimivuutta riskiryhmiin kuuluvilla ja erityisesti iäkkäillä. Vaikka rokotteiden myyntilupa voi tulla jo tämän vuoden aikana, laajamittaista riskiryhmien rokottamista jouduttaneen odottamaan vielä ensi keväälle.