THL ja perustuslain vastaiset rokotusohjeet?

Mielestäni Suomi on onnistunut hyvin koronan vastaisissa toimissa. Koronaviruksen aiheuttama tautitaakka on saatu pidettyä kohtuullisena samalla, kun rajoitustoimet eivät ole hyydyttäneet yhteiskuntaa. Suomalaiset ovat sitoutuneet rajoitustoimien noudattamiseen ja rokotuskampanja on edennyt vakaasti. Isossa kuvassa on onnistuttu hyvin. Nyt apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on kuitenkin antanut huomautuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) sekä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) perustuslain ja potilaslain ja vastaisesta toiminnasta.

THL:n katsotaan rikkoneen perustuslakia ohjeistaessaan kuntia rokottamaan 65-69-vuotiaat AstraZenecan Vaxzevria-rokotteella

Lehtitietojen perusteella apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvioi, että THL rikkoi perustuslakia, syrjintäkieltoa ja potilaslakia ohjeistaessaan huhtikuussa kuntia 65-69-vuotiaiden rokotuksissa AstraZenecan rokotteella. Sakslin katsoo, että 65-69-vuotiaita henkilöitä on kohdeltu heidän ikänsä perusteella muita huonommin. Hän toteaa AstraZenecan rokotteen tehon olevan muita Suomessa käytössä olevia rokotteita huonompi. Toisaalta rokotteeseen tiedettiin liittyvän riski vakaville veren hyytymisjärjestelmän häiriöille. Siten kyseistä ikäryhmää on apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan kohdeltu syrjivästi.

Kun tarkastelee ratkaisua lääketieteelliseltä kannalta, tuntuu annettu huomautus tylyltä. Vaikka THL olisikin toiminut ohjeistuksessaan juridisessa mielessä huomauttamisen arvoisesti, niin se ei mielestäni välttämättä tarkoita, että THL olisi toiminut silloisessa tilanteessa väärin.

AstraZenecan rokote tiedettiin tehokkaaksi ja haittatapaukset painottuivat alle 60-vuotiaisiin

Maaliskuussa tiedettiin skotlantilaisen aineiston perusteella, että AstraZenecan koronarokote suojaa yhden annoksen jälkeen iäkkäitä henkilöitä sairaalahoitoa vaativalta vakavalta SARS-CoV-2-infektiolta yhtä tehokkaasti, kuin Pfizerin ja BioNTech:n rokote (https://publichealthscotland.scot/news/2021/february/vaccine-linked-to-reduction-in-risk-of-covid-19-admissions-to-hospitals/). Tulokset julkaistiin myöhemmin Lancet-lehdessä https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2821%2900677-2. Tämän takia minun on vaikea nähdä, että 65-69-vuotiaille olisi ohjeistettu antamaan huonosti suojaavaa rokotetta. Huhtikuussa Suomessa oli päästy hiukan rauhallisempaan tilanteeseen maaliskuun lopun, toistaiseksi epidemian korkeimmista päivittäisistä ilmaantuvuusluvuista. Siitä huolimatta rokotusten mahdollisimman nopea edistäminen hyödyntäen kaikkia tuolloin käytössä olleita rokotteita, oli kokonaistilanteen kannalta nähdäkseni hyvin perusteltu ratkaisu.

Maaliskuussa havaittiin ensimmäiset signaalit Vaxzevria-koronarokotteen mahdollisesta harvinaisesta veren hyytymisjärjestelmään kohdistuvasta haittavaikutuksesta. Huhtikuun 7. päivänä Euroopan lääkevirasto (EMA) totesi, että yhteys hyytymishäiriöiden ja Vaxzevria- rokotteen välillä on mahdollinen. Haittavaikutuksen yleisyydeksi Euroopassa arvioitiin noin yksi tapaus 100 000:tta rokotettua kohti. Suomessa oli todettu kolme haittatapausta noin 250 000 rokotetun joukossa. Haittatapaukset vaikuttivat painottuvan erityisesti alle 60-vuotiaisiin naisiin. Muita selkeitä riskitekijöitä ei pystytty tunnistamaan.

EMA:n arvion mukaan Vaxzevria-rokotteen hyödyt katsotaan edelleen mahdollisia haittoja suuremmiksi, mutta kansallisissa rokotussuosituksissa kehotettiin huomioimaan paikallinen koronavirusepidemian tilanne. Suomessa Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän (KRAR) linjauksen mukaisesti THL suositti, että rokotetta käytetään vain yli 65-vuotiailla, koska heillä rokotteella saatu hyöty vaikeiden koronatautitapausten estämisessä oli suurempi kuin nuoremmilla ja toisaalta riski vakaville haittavaikutuksille sen hetkisen tiedon valossa pienin.

Terveydenhuollon henkilöstölle keskeisin toimintaa määrittävä arvo on tahto auttaa

Lakien tulee määrätä virkamiesten toimintaa. Terveydenhuollon henkilöstöllä on kuitenkin myös universaaleja eettisiä periaatteita, jotka ohjaavat heidän toimintaa. Lääketieteen etiikka pohjaa toisten auttamiseen. Olen varma, että Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän jäsenet, samoin kuin THL, ovat pyrkineet tätä periaatetta noudattamaan pohtiessaan, miten vaikeassa epidemiatilanteessa saadaan rajallisesti saatavilla olevista rokotteista mahdollisimman paljon hyötyä koko väestölle.

Oliko sitten THL:n ohjeistus AstraZenecan koronarokotteen käytöstä väärin?

Minä en olisi heittänyt ensimmäistä kiveä.