Suhtautuuko Britannia vastuuttomasti koronatautiin höllentämällä rajoitustoimia?
Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoitti maan jatkavan koronarajoitusten purkamista. Päätös voi hämmästyttää, koska Yhdistyneissä kuningaskunnissa koronatapausten määrä on nopeasti yli kymmenkertaistunut toukokuun lopun noin 2 000 päivittäisestä tapauksesta selvästi lähes 30 000 päivittäiseen tapaukseen. Eikö Britanniassa löysennysten sijasta rajoitustoimia tulisi kiristää voimakkaasti?
Koronatapausten määrä lisääntyy yhteiskunnan avautuessa
Koronatautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus ei häviä maailmasta. Vaikka epidemia on saatu esimerkiksi meillä Suomessa hyvinkin tehokkaasti tukahdutettua rajoitustoimien avulla, tautitapausten määrä nousee esimerkiksi matkailun avautuessa. Rajoitustoimien tavoite on ollut ostaa riittävästi aikaa väestön suojaamiseksi tehokkailla koronarokotteilla. Kenenkään ei pidä ajatella, että jos rajoitustoimia jatketaan riittävän kauan ja tarpeeksi tehokkaasti päästään tilanteeseen, missä koronavirusta ei (Suomessa) ole.
Kun hyväksyy, että korona-altistukselta ei voi loputtomasti välttyä, niin keskeinen kysymys on päättää, milloin on oikea aika avata yhteiskunta ja poistaa rajoitustoimet? Britannia on päättänyt, että oikea ajankohta on 19. heinäkuuta. Silloin esimerkiksi yleisötilaisuuksien henkilömäärärajoituksista luovutaan, yökerhot avautuvat ja kasvomaskin käyttämisestä tulee vapaaehtoista. Kun Britannia vähentää rajoitustoimia, niin koronatapausten määrä tulee nousemaan. Olennaista on seurata, onko maan rokotekattavuus riittävä suojaamaan terveydenhuoltojärjestelmää ylikuormittumiselta.
Milloin Suomen kannattaa seurata Britannian esimerkkiä?
Britannia on yksi nopeimmin koronarokotuksissa edistynyt maa, joten on ymmärrettävää, että se on myös ensimmäisiä maita, jossa yhteiskunnan avaaminen tulee mahdolliseksi. Suomessa pidennetyn rokotusvälin ansioista aikuisväestöstä selvästi yli 70 % on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja myös tehosteannoksen saaneita, pääosin riskiryhmiin kuuluvia, on yli 1,2 miljoonaa. Suomikin siten lähestyy tilannetta, missä rajoitustoimilla saavutettavissa olevien hyötyen merkitystä tulee kriittisesti arvioida. Mielestäni oikea ajankohta rajoitustoimien poistamiselle on silloin, kun kaikille yli 12-vuotiaille on tarjottu mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos ja kaikki riskiryhmiin kuuluvat ovat saaneet myös tehosteannoksen. Käytännössä tästä ei olla enää kaukana, vaan puhutaan elo-syyskuun taitteesta.
Vaikka rokotekattavuus on ollut etenkin iäkkäillä sangen hyvä, on jokaisen oman turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää koronarokotuksen ottaminen. Koronarokotteiden osalta ei ottamatta jättämistä voi ainakaan perustella huonolla tiedottamisella. Haluankin tässä yhteydessä kiittää suomalaisia tiedotusvälineitä väsymättömästä ja ajantasaisesta koronaviestinnästä, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta laadukkaan tiedon tuottamisesta ja jakamisesta koronarokotteisiin liittyen. Erityisen onnistunutta on mielestäni ollut ylilääkäri Hanna Nohynekin ja tutkimusprofessori Mika Salmisen asiantunteva ja luottamusta herättävä esiintyminen.
Yhteiskunnan avautuessa myös muiden infektioiden esiintyminen tulee lisääntymään
Vaikka yhteiskunnan toimintaa häiritsevät rajoitustoimet voidaan nähdäkseni sangen turvallisesti riittävän rokotemyönteisyyden ansioista poistaa, joitain käytänteitä kannattaa siitä huolimatta jatkaa, onhan koronarajoitusten sivutuotteena painettu alas myös influenssa -ja RSV-tapaukset. Käsidesit ovat toivottavasti tulleet kauppoihin jäädäkseen, eikä suojamaskin käyttöä tavatessa hauraita vanhuksia minkään hengitystieinfektioepidemian aikana tarvitse enää tulevaisuudessa oireettomankaan jatkossa ujostella.
Vaikka vastuullisesti toki syyskaudella toimitaankin, niin valitettavasti siellä odottaa myös jo seuraava vaikea hengitystieinfektioepidemia, RSV. RS-virus on ollut käytännössä täysin poissa covid-19 -rajoitusten alkamisesta lähtien, mutta eteläisen pallonpuoliskon perusteella uusi epidemia on tulossa. Hyvällä käsihygienialla ja hengityssuojaimilla voidaan toivottavasti leikata epidemian pahin huippu, mutta samoin kuin oli koronataudin osalta, lopullinen ratkaisu RSV-epidemioihin saadaan vasta turvallisen ja tehokkaan rokotteen myötä.
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus osallistuu parhaillaankin useaan RSV-rokotetutkimukseen.