Siirtymätasauksella Pohjois-Suomi rahoittaa Helsingin hyvinvointia
YLE uutisoi 27.1. hyvinvointialueiden tehneen yli 600 miljoonaa euroa voittoa viime vuonna (https://yle.fi/a/74-20206679). Tulosparannusta oli yli 1,7 miljardia euroa vuoteen 2024 verrattuna.
Hyvinvointialueista etenkin Helsinki vaikuttaa hoitaneen talouttaan erinomaisesti. Vuonna 2025 Helsinki teki voittoa arviolta 166 miljoonaa euroa ja jo aiemmilta vuosilta ylijäämää on kertynyt 58 miljoonaa. Pohjois-Suomen hyvinvointialueilla – Lapha, Pohde, Kainuu ja Soite – puolestaan on edelleen alijäämää jäljellä yhteensä 325 miljoonaa euroa.
Perustuslaki edellyttää, että kaikille on taattava yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Koska eri osissa Suomea väestön ikärakenne, asumistiheys, veronkantokyky ja sairastavuusvaihtelevat huomattavasti, on välttämätöntä tasata hyvinvointialueiden rahoitusta. Tämän tarveperusteisuuden mukaan määritetään eri hyvinvointialueiden valtiolta saama rahoitus.
Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan ole saaneet alkuvaiheessa rahoitustaan tämän laskennallisen tarpeen mukaan, vaan valtiolta saatuun rahamäärään on vaikuttanut ns. siirtymätasaus. Se on hyvinvointialueiden rahoituksen väliaikainen tasoitusmekanismi, joka on luota pehmentämään siirtymää vanhasta järjestelmästä nykyiseen hyvinvointialuejärjestelmään. Hyvinvointialueiden alkutilanteessa laskennallisen rahoituksen ei katsottu monilla alueilla vastaavan sitä rahamäärää, joka oli ollut aiemmin käytössä sote- ja pelastustoimeen.
Käytännössä siirtymätasauksen perusteella Helsinki on saanut noin 450 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa todelliseen palvelutarpeeseen verrattuna vuosien 2023-25 välillä. Vastaavasti Pohjois-Suomen hyvinvointialueet ovat saaneet siirtymätasauksen perusteella rahoitusta yhteensä 323 miljoonaa euroa vähemmän, kuin alueiden todellinen tarve olisi ollut.
Laittoman pitkiksi venyneiden hoitojonojen tai kertyneiden alijäämien takana ei siis ole välttämättä ollut leväperäinen hyvinvointialueiden johtaminen Pohjois-Suomessa, vaan epämääräisellä mekanismilla perusteltu siirto hyvinvointialueiden rahoituksessa Pohjois-Suomesta Helsinkiin.
Voi pohtia, onko siirtymätasauksen määrityksessä onnistuttu siten, että kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu perustuslain edellyttämällä tavalla?
Julkaistu aiemmin lyhennettynä Kalevan mielipidekirjoituksena 30.1.2026 (https://www.kaleva.fi/siirtymatasauksella-pohjois-suomi-rahoittaa-helsin/12512530)