Puoletkin miljardista on valtava määrä inhimillistä kärsimystä

18.11.2021

Suomi saavutti asettamansa tavoitteen 80 % rokotekattavuudesta kahden rokoteannoksen osalta yli 12-vuotiaialla. Koronatapauksia on kuitenkin edelleen paljon ja sairaaloiden potilasmäärät ovat olleet jyrkässä nousussa. Mistä oikein on kysymys, kun rokotekattavuuden nousu ei pysäytä epidemiaa eikä estä sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrän nousua?

Koronavirus aiheuttaa Suomessa vielä satojen miljoonien eurojen hoitotarpeen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) arvioi lokakuussa, että koronatauti tulee aiheuttamaan yli 60 000 sairaalahoitojaksoa ja sen myötä noin miljardin euron kustannukset https://www.hus.fi/ajankohtaista/rokottamattomuuden-hintalappu-jopa-miljardi. Lasku perustui rokottamattomien riskiin joutua sairaalahoitoon ja oletukseen, että lähes kaikki tulevat aikanaan virukselle altistumaan. Onko tulevaisuuden näkymä todella näin synkkä?

Eri valtioille pitkällä aikavälillä kerääntyvä tautitaakka muodostuu käytännössä siitä, kuinka moni altistuu koronavirukselle ilman rokotteiden tuomaa suojaa. Suomi onnistui erinomaisesti suojamaan kansalaisia hallitsemattomalta koronaviruksen leviämiseltä niin kauan, että kaikille yli 12-vuotiaille pystyttiin tarjoamaan mahdollisuus saada riittävä rokotesuoja. Koska koronavirus tulee väistämättä menemään laajasti läpi yhteiskunnan vauvoista vaareihin, on huolestuttavaa, että Suomen rokotekattavuus on harmillisen huono. Onhan meillä Suomessa edelleen  lähes 14 % yli 12-vuotiaista täysin rokottamattomia.

Vaikka oma laskelmani tulevasta sairaalahoidon tarpeesta on noin puolet HUS:n arviosta, selittää se hyvin nykyisen sairaalakuormituksen. Tämä hetkisellä rokotekattavuudella tautitaakka tulee olemaan  noin 30 000 sairaalahoitojaksoa, johtaen vuoden tasaisella kuormituksella ja viikon keskimääräisellä hoitojakson pituudella noin 575 koronapotilaan yhtäaikaiseen sairaalahoitoon. Laskelmassa rokotesuojan piiriin on luettu kaikki vähintään yhden rokoteannoksen saaneet. Sairaalahoidon riski rokottamattomilla on puolestaan arvioitu THL:n tilastosta syksyn 2020 tietojen perusteella.

Kun keskimääräinen hoitojakson hinta HUS:ssa on ollut reilut 16 000 €, niin kustannuksia tällöin olisi odotettavissa lähes 500 miljoonaa. Onneksi mahdollisuuksia kustannusten, ja erityisesti inhimillisen kärsimyksen, vähentämiseksi on olemassa.

Koronapandemia vaatii rokotekattavuuden nostamista ja rokottamattomien suojelemista

Luonnollisesti helpoin tapa vähentää sairaalahoidon tarvetta on parantaa rokotekattavuutta. Jokaista viittä rokotettua yli 60-vuotiasta kohden vähenee yksi sairaalahoitojakso. Vaikka kohta vuoden jatkuneen rokotuskampanjan jälkeen voi rokotuspisteissä olla konkreettiset ja metaforalliset ämpärit jo vähissä, niin edelleen rokottamattomia tulisi saada ottamaan rokoteannoksista se kaikkein tärkein eli ensimmäinen. Sairaalahoidon tarve puolittuisi, jos rokotekattavuus nousisi esimerkiksi kaikissa ikäryhmissä neljä prosenttiyksikköä.

Viime päivinä on tullut positiivisia uutisia tehokkaista koronalääkkeistä (Merckin molnupiraviiri sekä Pfizerin Paxlovid) ja monoklonaalisista vasta-aineista (Ronapreve ja Regkiron https://www.ema.europa.eu/en/news/covid-19-ema-recommends-authorisation-two-monoclonal-antibody-medicines. Vaikka näiden hyöty epidemian kannalta on rokotteisiin nähden vähäisempi, niin myyntiluvuista ja saatavuudesta riippuen myös niiden avulla osa koronaviruksen aiheuttamasta tautitaakasta saadaan nujerrettua. On myös toivottavaa ja oletettavaa, että Novavaxin proteiinipohjainen koronarokote saa myyntiluvan Euroopassa vielä tämän vuoden aikana. Tällainen perinteisempi rokote olisi ehkä houkuttelevampi osalle rokotteen ottamista vielä epäileville.

Kun tiedostaa koronataudin vaarallisuuden myös työikäisillä, on yhteiskunnan tarvittaessa päättäväisesti suojattava rokottamattomia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa covid-19 on ollut nyt syksyllä 35-54-vuotiaiden yleisin kuolinsyy ja Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan yli 100 000 terveydenhuollon henkilöä on kuollut koronaan https://www.who.int/news/item/20-10-2021-health-and-care-worker-deaths-during-covid-19. Tämän vuoksi pidän epäeettisenä, jos työnantaja asettaa rokottamattoman sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän tehtävään, missä hän voi altistua koronavirukselle. Vastaavasti yhteiskunnan on kannettava vastuu rokottamattomien turvallisuudesta ja siksi suojata heitä tilanteilta, jossa tartunnan saamisen mahdollisuus on erityisen suuri. Toisaalta rokotettujen ja lasten tulee saada elää mahdollisimman normaalisti.

Koronan suhteen tuntuu, että aina kun on edetty kaksi askelta eteenpäin, niin sen jälkeen liu'utaan taas askel taakse. Nyt rajoitustoimia jälleen rokottamattomien osalta tarvitaan, jotta saadaan aikaa nostaa rokotekattavuutta. Ainakin sen neljän prosenttiyksikön verran.