Pidempiä työuria ja pienempiä eläkemaksuja eläkeikää laskemalla
Puoluetoveri Atte Harjanne (Vihr.) rohkeni nostaa eläkkeisiin puuttumisen yhdeksi keinoksi talouden tasapainottamiseksi HS:n artikkelissa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011792594.html). Itse ehdotan keinoksi alimman eläkeiän laskemista.
Suomalaiset ikääntyvät vuosi vuodelta. Eläkkeisiin vaadittavat rahat kerätään valtaosin työikäisten palkoista ja osin itse kunkin työuran aikana maksamista eläkemaksuista. Tämän vuoksi riittävää määrää eläkemaksuja on haasteellista kerätä pienentyneeltä työikäisten osuudelta eläkeläisiin verrattuna. Jos rahaa ei kerry riittävästi, on joko eläkkeiden määrää leikattava tai eläkkeellä olevien määrää vähennettävä. Koska eläkkeiden määrän laskeminen tuntuu eläkkeen saajista epäoikeudenmukaiselta, niin houkuttelevampaa on työurien pidentäminen.
Tällä hetkellä alhaisin eläkkeellä jäämisikä on sidottu elinaikaennusteeseen. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana alin eläkeikä on noussut kolmella kuukaudella vuodessa siten, että tällä hetkellä se on noin 65 vuotta. Työssä jatkamista kannustetaan siten, että jokainen lisäkuukausi nostaa eläkettä 0,4 %, eli vuoden alinta eläkeikää pitempi työskentely nostaa eläkkeen määrää 4,8 %. Tämä on houkuttelevaa työntekijälle ja edullista eläkkeen maksajalle, koska se lyhentää aikaa, miltä eläkettä maksetaan. Kokonaisvaikutus on, että maksettava eläke jää kokonaisuudessaan pienemmäksi kuin ilman lisäaikaa.
Parhaiten tuntemallani sosiaali- ja terveysalalla työntekijöillä on tyypillisesti korkea työmoraali, minkä vuoksi he joutuvat venymään hyvinvointialueiden säästöpaineiden puristuksessa. Käsitykseni mukaan moni kamppaileekin jaksamisensa kanssa. Jatkuvasti loittoneva eläkeikä johtaa näköalattomuuden tunteeseen ja työuupumiseen. Saavutettavampi eläkeikä, esimerkiksi 63 vuoden alin eläkeikä, auttaisi jo pitkän työuran tehneitä jaksamaan pitempään työkykyisinä.
Koska eläkemenot täytyy olla kestävällä tasolla, niin nykyistä alhaisempi alin eläkeikä tarkoittaisi matalampaa eläkkeen tasoa. Jos nykyinen eläkkeen taso pidetään samana kuin 68-vuotiaina eläkkeelle jäävillä, vähenisi eläkkeen määrä 6-8 % vuodessa 63-68 vuoden välissä. Näin järjestelmä ei tuottaisi lisäkustannuksia yhteiskunnalle, koska varhaisemmin eläkkeellä jääneen kokonaiseläkekertymä jäisi pienemmäksi verrattuna nykyiseen alimpaan eläkeikään.
On oletettavaa, että tietoisuus mahdollisuudesta jäädä eläkkeelle auttaa jaksamaan työelämässä pidempään ja ainakin omalla kohdallani, luontainen ahneus motivoisi vielä aina yhteen lisävuoteen töissä.
Näin aikaisempi mahdollisuus eläkkeelle jäämiseen johtaisi pidempiin työuriin.