On surullista, että terveydenhuollon priorisointipäätökset tekee Valvira

Hoidon priorisointipäätösten tekeminen on vaikeaa. Tarjotako päivystysrinki ALS-potilaan hengityskonehoitoa varten tai kallis lääke harvinaissairaudesta kärsivälle? Milloin on perusteltua lennättää potilas ulkomaille saamaan hoitoa, jota Suomesta ei voi saada? Onko arvokkaampaa panostaa elämän alkuvaiheen hoitoon kuin loppuhetkiin?

Kohtuuttoman pitkän odotusajat eivät ole hyväksyttäviä. Sen vuoksi lailla turvataan, että aika hoidontarpeen arvioon tai vaadittavaan toimenpiteeseen ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Esimerkiksi leikkaus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä, tai lääketieteellisesti perustellusta syystä kuudessa kuukaudessa.

Hyvinvointialueet painivat vakavissa talousvaikeuksissa. Sen vuoksi resurssien kohdistamista mietitään erittäin tarkkaan. Peitto vaikuttaa olevan liian pieni, vaikka sitä kuinka venytetään esimerkiksi vahvan työmoraalin omaavien työntekijöiden tekemällä palkattomalla ylityöllä.

Jos kaikkea ei ole mahdollista tehdä, niin silloin palveluita tulee priorisoida.

Olen koulutukseltani vastasyntyneiden hoitoon erikoistunut lääkäri. Omalla alallani toimintaperiaate on selkeä, potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että akuutisti vakavasti sairastuneet hoidetaan ensimmäisenä. Kiireettömään hoitoon pääsy on mielekästä mitoittaa keskimääräisen hoidontarpeen mukaan. Tämä aiheuttaa sen, että esimerkiksi epidemiat vaikuttavat hoitoon pääsyn nopeuteen.

Terveyspalveluissa ammattilaisille on selvää, että esimerkiksi vatsan alueen kirurgiassa tehdään nopeammalla aikataululla syöpäleikkaukset kuin kroonisten vaivojen korjaukset. Jos joudutaan priorisoimaan, silloin jousto tapahtuu kiireettömään hoitoon pääsyn nopeudessa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että toimitaan vallitsevien lakien ja asetusten mukaan. On tärkeää, että niiden noudattamista myös valvotaan. Koska useat hyvinvointialueet eivät ole pystyneet tarjoamaan kiireetöntä hoitoa lain asettamassa määräajassa, on Sosiaali-​ ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tehtävänsä mukaisesti langettanut yhdeksälle hyvinvointialueelle yhteensä lähes 24 miljoonan euron uhkasakon (https://valvira.fi/-/uhkasakolla-tehostetut-maaraykset-yhdeksalle-hyvinvointialueelle-ja-hus-yhtymalle).

Valviran uhkasakkoon on luonnollisesti perusteltu, hyvinvointialueet rikkovat lakia.

Valitettavasti lääketieteellisestä näkökulmasta ohjausvaikutus ei ole toivottava. Kun hyvinvointialueet joutuvat muuttamaan toimintaansa sellaiseksi, että laittomat leikkausjonot saadaan purettua, vaatii se huomattavaa rahoituksen ohjaamista kiireettömään kirurgiaan.

Rahat joudutaan ottamaan pois muusta toiminnasta, minkä hyvinvointialueen vaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat nähneet tärkeämmäksi. Kun liian pientä peittoa siirretään kattamaan kiireetön kirurgia, niin ongelma siirtyy toisaalle.

Kun jonot perusterveydenhuollossa tai ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyssä kasvavat sitten liian pitkiksi, tulee uusi uhkasakko tekemään seuraavat priorisointipäätökset.