Olisiko vähemmän häiritsevää, jos valkoisen miehen sijasta timantin löytäisi musta lapsi?
Minulle Afrikan tähti -peli herätti kiinnostuksen Afrikkaa kohtaan. Koin olevani Afrikassa seikkailuretkellä, en kolonialistina. Peli on oivallinen. Se ei kestä liian pitkään, kaikilla on mahdollisuus voittoon ja matematiikkaakin joutuu käyttämään ratkoessa alati muuttuvaa kauppamatkustajan ongelmaa. Teemme usein sellaisen muutoksen sääntöihin, että yhdellä vuorolla voi lentää niin monta reittiä, kuin mihin rahat riittävät. Tämä kuvaa rahan voimaa.
Afrikan tähti -pelin kuvituksessa näkyy Afrikan historia
Lähteäkö Tangerista vai Kairosta? Jos lähtee Tangerista, on helppo lentää heti Kultarannikolle, missä mahdollisen jalokiven arvon saa tuplana. Orjarannikko taitaa kannattaa jättää väliin, koska sinne voi jäädä vangiksi. Hetkinen, miksi paikan nimi on Orjarannikko? Kuinkahan montaa muuta pelaajaa tämä on aikoinaan mietityttänyt?
On ahdistavaa ajatella, että Orjarannikolta lähettiin orjaksi Amerikkaan keskimäärin 20 ihmistä päivässä yli kahden vuosisadan ajan (noin 2 miljoonaa yhteensä reilusta 12 miljoonasta Afrikasta lähetetystä orjasta). Ei orjakauppaa ensimmäiseksi kannata puheeksi ottaa pelin tuoksinassa päiväkodissa, mutta minulle nämä nimet ovat osa pelin rikkautta. Vanhojen nimien käyttämisessä ei ole, toisin kuin niiden edustamassa historiassa, mitään väärää tai hävettävää. Kuten Ulla Appelsin hienossa kolumnissaan (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010947920.html) toteaa, peli parhaimmillaan salavihkaa herättää lasten mielenkiinnon historiaa ja maantietoa kohtaan.
Afrikan tähden kuvituksessa näkyy heijastuksia kolonialismista. Valkoinen mies kaivaa kultaa ja toisaalla toinen löytää timantin. Tämäkin on hyvä muistutus historiasta. Eurooppalaiset ovat ryöstäneet Afrikan luonnonvaroja vuosisatojen ajan. Eurooppalaisten harjoittamaa kolonialismia ei tule unohtaa tai valkopestä.
Lapsityövoiman käyttö on yleistä kaivoksissa
Afrikan tähti -pelin kuvituksessa valkoinen mies löytää jalokiven Etelä-Afrikasta. Vaikka kuva valkoisesta miehestä viemästä afrikkalaisia rikkauksia tuntuu väärältä, niin historiallisesti tämä on totta. Jos pelin kuvitusta nykyaikaistettaisiin, niin kuvassa voisi valkoisen miehen sijasta olla musta lapsi. Vuonna 2019 kansainvälinen työjärjestö (ILO) arvioi, että maailman kaivoksissa työskentelee yli miljoona lasta (https://www.ilo.org/publications/child-labour-mining-and-global-supply-chains).
Maailma ei tule paremmaksi hävittämällä historiasta kertovat kuvitukset. Historian, ihmisluonnon ja yhteiskuntien toiminnan ymmärtäminen mahdollistaa tulevaisuuden, missä vahvempi (valtio) ei pidä oikeutuksenaan hallita väkivallalla tai sen uhalla.
Tällä hetkellä olemme valitettavan kaukana siitä. Onneksi meillä on hieno lautapeli, joka toivottavasti tulevaisuudessakin opettaa mahdollisimman monelle, kuinka hieno ja mielenkiintoinen maanosa Afrikka on.