Lintuinfluenssan vuoksi ei kannata menettää yöunia
Lintuinfluenssapandemian puhkeamista on ennakoitu jo vuosikymmeniä. Toistaiseksi lintuinfluenssaan on todettu sairastuneen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana alle 1 000 ihmistä. Sairastuneille tauti on normaalia influenssaa huomattavasti vakavampi johtaen kuolemaan noin joka toisella. Miksi sairastumiset eivät ole johtaneet pelättyyn pandemiaan?
Lintuinfluenssaa aiheuttavat viruskannat eivät tartu helposti linnuilta ihmisille
Lähes poikkeuksetta lintuinfluenssavirusinfektioihin sairastuneet ihmiset ovat olleet läheisessä kosketuksissa siipikarjaan. Ihmisten väliset tartunnat puolestaan ovat erittäin harvinaisia. Syy huonoon tarttuvuuteen ihmisten välillä tavalliseen influenssaan verrattuna johtuu eroista virusten välillä. Influenssa A-virukset aiheuttavat infektioita sekä linnuilla että ihmisillä, mutta pintarakenne, mihin virus tarttuu hengitysteiden epiteelisoluissa, on linnuilla ja ihmisillä erilainen. Lintujen influenssavirukset tunnistavat erilaista siaalihappoa hengitysteiden pinnassa kuin mitä ihmisillä tautia aiheuttavat influenssavirukset.
Lintuinfluenssa voi kuitenkin tarttua ihmiseen, jos tämä on ollut läheisessä kontaktissa sairastuneiden lintujen tai niiden eritteiden kanssa. Tämä johtuu siitä, että syvemmällä hengitysteissämme on tällaista tartunnan mahdollistavaa siaalihappoa, vaikka sitä ei ole ylemmissä hengitysteissä. Ihmiseen tarttuessaan lintuinfluenssa aiheuttaa usein vakavan, henkeä uhkaavan infektion, koska virus on silloin päässyt syvälle hengitysteihin. Toisaalta viruksen tarttuminen syvältä sairastuneen ihmisen keuhkoista edes lähikontakteihin on harvinaista. Lintujen influenssavirus ei siis tartu herkästi ihmisten välillä toisin kuin tavallisen influenssa.
Lintuinfluenssapandemian riski tulee ottaa tosissaan
Ihmisen ja linnun välisen siirtymisen esteistä huolimatta lintuinfluenssapandemia on realistinen uhka. Siipikarjan ja minkkitarhojen lisäksi erityisesti siat muodostavat merkittävän riskin. Sika voi toimia väli-isäntänä sekä ihmisen että lintujen influenssaviruksille, koska sillä on molemmille viruksille sopivia siaalihappoja. Siten se voi olla samanaikaisesti infektoitunut sekä ihmisen että linnun influenssaviruksella. Silloin voi muodostua virus, jossa on ominaisuuksia molemmista viruksesta. Seurauksena voi olla lintuinfluenssavirus, joka on muuntunut ihmiselle helpommin tarttuvaksi. Tästä voi pahimmillaan seurata pandemia. Vastaava tilanne voi tapahtua myös ihmisessä, jos henkilö infektoituu yhtäaikaisesti lintuinfluenssaviruksella ja ihmisen influenssaviruksella.
Onneksi tässäkään tilanteessa emme ole yhtä keinottomia kuin covid-19 pandemian alkaessa. Influenssaa vastaan on olemassa sangen tehokas lääke oseltamiviiri, kauppanimeltään Tamiflu. Lisäksi on lukuisia eri teknologioilla tuotettuja rokotevaihtoehtoja. Tällä hetkellä EU:ssa käytössä oleva lintuinfluenssarokote (Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus -rokote) annetaan Suomessa niille, jotka ovat suurentuneessa riskissä lintuinfluenssatartunnalle (https://thl.fi/-/lintuinfluenssarokotukset-alkavat-rokotetta-tarjotaan-niille-joilla-on-suurentunut-riski-saada-tartunta). Tarvittaessa on mahdollista saada käyttöön myös muita rokotteita ja lisätä rokotettavien määrää.
On hyvin mahdollista, että aktiivisella ennaltaehkäisyllä vältytään lintuinfluenssapandemialta myös seuraavat kymmenet vuodet.