Lausunto STM:lle vyöruusurokotteista

Oulussa 14. kesäkuuta 2026

Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksesta laajentaa rokotusohjelmaa vyöruusu- ja vesirokkorokotusten osalta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto sekä henkilöille, jotka sairastavat hematologista syöpää. Lisäksi rokotusohjelmaa esitetään täydennettäväksi tarjoamalla jatkossa vesirokkorokotusta kaikille aikuisille, joilla ei ole sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa vesirokkoa vastaan.

Kannatan varauksetta näitä rokotusohjelman laajennuksia.

Pyydän myös painokkaasti ottamaan huomioon jo sangen vahvan havainnoivista tutkimuksista saadun tutkimusnäytön, jonka perusteella vyöruusurokotteen saaneilla on huomattavasti (20–25%) pienempi riski saada dementoiva aivosairaus. Erityisen merkittäviä ovat havainnot Walesista, Australiasta ja Kanadasta, joissa mahdollisuus vyöruusurokotteen saaminen määräytyi syntymäpäivämäärän perusteella vähentäen sekoittavien tekijöiden vaikutusta. Näissä tutkimuksissa rokotekelpoisuus ja rokotuksen saaminen olivat johdonmukaisesti yhteydessä pienempään muistisairausriskiin.

Tämän perusteella ei ole yllättävää, että Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) 1.4.2026 kokouksen pöytäkirjan perusteella "THL on esittänyt vyöruusurokotteen ottamista rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville. Lisäksi THL on esittänyt ikäryhmäperusteisia vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille, jos rokotetta saadaan hankittua kohtuulliseen hintaan."

Pöytäkirjan mukaan "KRAR puoltaa ehdotusta vyöruusurokotteiden hankinnasta. Lisäksi KRAR toivoo, että THL seuraa tiiviisti tutkimusnäyttöä rokotusten vaikutuksesta dementian ehkäisyssä ja tarvittavan tutkimusnäytön kerryttyä arvioi rokotteen kustannusvaikuttavuutta uudelleen."

Nykyisen tutkimusnäytön perusteella vyöruusurokotteen mahdollinen vaikutus muistisairauksien ehkäisyyn vaikuttaa kansanterveydellisesti ja taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävältä verrattuna nykyisiin lääkehoitoihin. THL:n tilastojen perusteella Suomessa todetaan vuosittain yli 20 000 uutta muistisairautta. Kustannukset vaihtelevat taudin vaikeusasteen mukaan, mutta ovat maltillisesti arvioiden 20 000 euroa vuodessa. Jos elinaika taudin diagnosoimisen jälkeen on viisi vuotta, niin kustannuksia kertyy vuosittain sairastuneista yhteensä kasi miljardia euroa. Siten 20 prosentin väheneminen laskisi kustannuksia 400 miljoonalla eurolla.

Vyöruusurokotteen hinta (2 annosta) on tällä hetkellä apteekista hankittuna noin 500 euroa. Jos rokote annettaisiin 75-84-vuotiaille, olisi kustannus nykyhinnalla 250 miljoonaa euroa. Jos rokote hankitaan osaksi kansallista rokotusohjelmaa, voi yksikköhinnan arvioida olevan korkeintaan puolet tästä. Sadan miljoonan euron investoinnilla olisi mahdollista saada siis miljardien säästö, koska rokotteen suoja (ainakin vyöruusua vastaan) kestää yli 10 vuotta.

En pidä perusteltuna odottaa nyt käynnistyneen FinDementia-tutkimuksen tuloksia, koska 1) niitä saadaan arviolta vasta vuonna 2030 ja 2) koska mikäli tulokset osoittautuvat odotetun mukaisiksi (eli vähentävän muistisairauksien ilmenemistä), tulee rokotteen hinta olemaan huomattavasti nykyistä kalliimpi rokotteen suuremman kysynnän vuoksi.

Mika Rämet

Kokeellisen immunologian professori, Tampereen yliopisto

Lastentautiopin professori, Oulun yliopisto

Mika.ramet@tuni.fi

+358-50-433 6376

Viitteet:

Eyting, M., Xie, M., Michalik, F. et al. A natural experiment on the effect of herpes zoster vaccination on dementia. Nature 641, 438–446 (2025).

Pomirchy M, Chung S, Bommer C et al. Herpes zoster vaccination and incident dementia in Canada: an analysis of natural experiments. The Lancet Neurology 25, 170-180 (2026).

Pomirchy M, Bommer C, Pradella F, Michalik F, Peters R, Geldsetzer P. Herpes Zoster Vaccination and Dementia Occurrence. JAMA, 333, 2083–2092 (2025).