Kyllä tästä selvitään
Linnan juhlat peruttu! Rajoituksia kiristetään eri puolella Suomea! Omikronmuunnos levinnyt jo useisiin Euroopan maihin!
Eikö tämä piina helpota koskaan?
Rajoitusten kiristämisellä hidastetaan epidemian etenemistä
Sairaaloiden kuormittumisen vuoksi koronaepidemian etenemistä täytyy nyt hillitä. Käsijarrua tulee kiristää, jotta hätäjarrutukseen ei jouduta. Pandemia laantuu kun koronavirusta vastaan kehittyy riittävän laaja immuniteetti eli vastustuskyky. Tämä tapahtuu rokotusten ja luontaisen virukselle altistumisen kautta. Covid-19-taudin aiheuttama tautitaakka jää sitä pienemmäksi, mitä useampi saadaan suojattua rokotuksin ennen virukselle altistumista. Rokotusten vaikutus tulee kuitenkin viiveellä, koska puolustusvasteen kehittymiseen kuluu aikaa ja toisaalta rokotekattavuus nousee harmillisen hitaasti. Nopea keino epidemian hidastamiseen on rajoittaa erityisesti rokottamattomien kontakteja. Siksi nyt tarvitaan rajoitustoimia.
Rajoitustoimien tulee toisaalta olla riittävän tehokkaita, mutta myös mahdollisimman hyvin kohdennettuja. Lekan sijasta on parempi käyttää skalpellia. Koska rokotettujen tulee voida elää normaalia elämää, eikä ravitsemus-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloja tule ajaa ahdinkoon, on koronapassin käyttäminen luonteva vaihtoehto. Miten toimenpiteitä tulisi kohdentaa mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi mahdollisimman vähäisin haittavaikutuksin?
Koronapassin avulla mahdollistetaan normaali elämä
Kun mietitään toimenpiteitä, on ensin päätettävä mitä tavoitellaan. Halutaanko ensisijaisesti hillitä epidemiaa eli vähentää tapausten määrää, vai onko keskeisintä estää vakavaa sairastumista ja kuolemia? Riippuen tavoitteesta, tärkeimmät toimenpiteet ovat erilaisia. Jos halutaan vähentää tapausten määrää, on lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten kontaktien rajoittaminen oleellisinta. Tavoite epidemian hillitsemisestä puoltaa 5−11-vuotiaiden rokottamista, ovathan tapausmäärät tällä hetkellä erityisen korkeita alle 10-vuotiailla. Epidemian rajoittamisen kannalta on perusteltua laajentaa koronarokotteiden kolmas annos myös alle 60-vuotiaille, koska siten saadaan rokotettujen tyypillisesti lieväoireisten läpäisyinfektioiden määrää vähennettyä https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2114255?articleTools=true. Vaikka israelilaisen tutkimuksessa yli kymmenkertainen väheneminen oireisissa infektioissa ei ole sikäläisen kolmen viikon antovälin vuoksi suoraan yleistettävissä Suomen tilanteeseen, voi kolmannen rokoteannoksen hyötyä läpäisyinfektioiden estämisessä kuitenkin pitää kiistattomana.
Vaikeiden koronatapausten estämisessä on erityisen tärkeää vähentää yli 50-vuotiaiden rokottamattomien altistumisia. Tällöin koronapassin käyttö tulee kohdistaa yökerhojen ja anniskeluravintoloiden lisäksi laajemmin ruokaravintoloihin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Vielä tärkeämpää on lisätä tässä ryhmässä ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden määrää, koska rokottamattomien riski sairastua vakavaan tautiin on heillä huomattavan suuri.
Kuolleisuuden kannalta on erityisen tärkeää estää koronaviruksen pääsy hoivapaikkoihin, jolloin iäkkäitä hoitavilla ei saa tartuntatautilain mukaisesti olla puutteellista rokotussuojaa. Yhtä tärkeää on, että myös vierailijoilla on dokumentoidusti vastaava rokotussuoja.
Itse en näe näiden eri tavoitteiden olevan ristiriidassa keskenään. Nyt on aika kaivaa esiin kaikki nuolet viinistä ja tehdä koronaviruksen olo niin tukalaksi kuin mahdollista.