Koronarokotteet suojaavat myös pitkäkestoisilta oireilta
Pitkäkestoinen Covid-19, eli ns. long covid on herättänyt keskustelua ja huoltakin Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän asiantuntijaryhmän jätettyä ensimmäisen väliraporttinsa 31.12.2021 . Osallistuin asiantuntijatyöhön erityisesti liittyen osuuksiin pitkäkestoinen covid-19 lapsilla ja nuorilla sekä pitkäkestoinen COVID-19 ja COVID-19 -rokotteet. Vaikka tutkimusten otsikoiden ja tiivistelmien pohjalta tieto vaikuttaa molempien aiheiden osalta sangen ristiriitaiselta, niin tarkemman tarkastelun jälkeen kokonaiskuva näyttää valoisalta.
Lapsilla ja nuorilla pitkäkestoisten oireiden kehittyminen on harvinaista
Lasten ja nuorten osalta tilanne vaikuttaa huojentavalta, kuten jo aiheesta aiemmin kirjoituksessani totesin. Lasten osalta kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa yleisesti hyväksytyn long covid - määritelmän puuttuminen. Lisäksi toistaiseksi julkaistuihin tutkimuksiin liittyy paljon puutteita https://journals.lww.com/pidj/fulltext/2021/12000/how_common_is_long_covid_in_children_and.20.aspx . Tutkimusten kriittinen arviointi on siksi välttämätöntä. Johtopäätöksenä voi kuitenkin todeta, että lapsilla ja nuorilla pitkäkestoiset oireet ovat harvinaisia ja niistä toipuminen nopeampaa kuin aikuisilla. Todetusti koronavirustartunnan saaneita alle 20-vuotiaita on Suomessakin ollut jo yli 100 000, eikä vakavista pitkäkestoisista oireista kärsivien lasten tai nuorten tsunamia ole onneksi nähty.
Rokotteet suojaavat pitkäkestoisilta oireilta
Rokotteet suojaavat kiistatta SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamalta akuutilta infektiolta. Rokotesuojan läpäisevät infektiot ovat myös lievempioireisia kuin rokottamattomien. Rokotteiden suojasta pitkäkestoisia oireita vastaan on saatu hyvin vaihtelevia arvioita. Vaikka WHO onkin julkaissut long covid -määritelmän aikuisille, niin yhtenä syynä ristiriitaisilta vaikuttaville tuloksille on vaihtelevat tulkinnat tautiin liittyvistä oireista eri tutkimuksissa. Lisäksi tulokset tutkimuksista, joissa ei ole mukana hyvää kontrolliryhmää, ovat vaikeasti arvioitavia. Johtuiko (minun) eilinen päänsärky migreenistä, stressistä vai oliko se merkki aiemmasta korona-altistuksesta (josta en ole edes välttämättä tietoinen). Onko heikentynyt rasituksen sieto(ni) merkki sairastetusta koronataudista vai johtuuko se korona-ajan passivoivasta vaikutuksesta? Siksi tutkimusten arvioiminen vaatii yksityiskohtaista perehtymistä varsinaisiin tutkimustuloksiin. Kun tutkimukset arvioi huolellisesti, voi rokotteiden todeta selkeästi vähentävän pitkäkestoisten oireiden kehittymisen riskiä.
Juuri julkaistun israelilaisen aineiston perusteella rokotteiden suoja pitkäkestoisten oireiden kehittymiselle oli suorastaan erinomainen /www.medrxiv.org/content/10.1101/2022.01.05.22268800v2.full.pdf. Vaikka tutkimusaineisto on ajalta ennen omikronmuunnosta (maaliskuusta 2020 marraskuuhun 2021) eikä aineiston koko ollut erityisen suuri (yhteensä 951 sairastunutta, joista Comirnatylla rokotettuja oli 67 % ja 2437 koronalle sairastamatonta) niin tulokset alleviivaavat rokotusten merkitystä myös pitkäkestoisten oireiden estämisessä. Rokotettujen riski kärsiä pitkäkestoisista oireista vähäni väestössä ilman koronavirusinfektiota vallitsevalle tasolle. Tässä aineistossa rokote siis käytännössä esti täysin pitkäkestoisten oireiden kehittymisen.
Vaikka koronarokotteet eivät pystyneet pysäyttämään koronaviruspandemiaa, on niiden merkitys ollut valtava kuolleisuuden ja vakavien sairastumisten estämisessä. Tammikuussa julkaistun mallinnuksen https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2787935 perusteella yksin Yhdysvalloissa rokotuskampanja pelasti noin puolen vuoden aikana arviolta noin 250 000 henkeä ja esti 1,1 miljoonaa sairaalahoitojaksoa.
Nyt vaikuttaa selvältä, että rokotteet estävät myös erittäin tehokkaasti pitkäkestoisten koronaoireiden kehittymistä.