Edelleen lisänäyttöä vyöruusurokotteen dementiaa ehkäisevästä vaikutuksesta

Vyöruusurokote vaikuttaa vähentävän dementoivien aivosairauksien riskiä useissa maissa tehtyjen havaintojen perusteella. Kun Walesissa annettiin vyöruusurokote osana rokotusohjelmaa 2. syyskuuta 1933 tai sen jälkeen syntyneille, mutta ei sitä vanhemmille, niin havaittiin, että rokote vähensi vyöruusun lisäksi myös dementian riskiä. Väheneminen oli selkeä, noin 20 % (https://www.mikaramet.fi/l/vahva-naytto-vyoruusurokotteen-dementiaa-ehkaisevasta-vaikutuksesta/). Hiljattain julkaistussa jatkotutkimuksessa selvisi, että rokote hidasti myös jo olemassa olleen älyllisen suoriutumisen heikkenemistä (https://www.cell.com/action/showPdf?pii=S0092-8674%2825%2901256-5). Vastaava löydös dementian vähentymisestä on tehty samanlaisessa asetelmassa lisäksi Australiassa (https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2833335) ja nyt viimeisimpänä  myös Kanadassa (https://www.thelancet.com/journals/laneur/article/PIIS1474-4422(25)00455-7/fulltext).

Kutkuttavaa on, että Suomessa käytettävä vyöruusurokote vaikuttaa olevan vielä tehokkaampi dementian ehkäisyssä kuin Walesissa, Australiassa ja Kanadassa käytetty elävää virusta sisältävä rokote (https://www.mikaramet.fi/l/vyoruusurokotteet-ja-dementiariski/). Ero rokotteiden välillä havaittiin, kun Yhdysvalloissa siirryttiin elävästä vyöruusurokotteesta uudempaan, proteiinipohjaiseen rokotteeseen. Uudempaa rokotetta saaneilla oli 17 % pidempi aika ilman dementiadiagnoosia verrattuna elävää virusta sisältävää saaneisiin.

Olisi hienoa, jos vyöruusurokotteen dementiaa estävä vaikutus pystyttäisiin havaitsemaan mahdollisimman pian myös suomalaisilla. Tämä edellyttää, että  rokote saadaan kansalliseen rokotusohjelmaan mahdollisimman pian.

Muistisairauksien vähenemisellä olisi inhimillisen hyödyn lisäksi huomattava vaikutus hyvinvointialueiden talouteen.