Absoluuttinen vai suhteellinen rokotesuoja?
Viime marraskuussa iloittiin Pfizerin ja BioNTechin koronarokotteen 95 % suojasta oireista koronatautia vastaan. Tällä tarkoitetaan rokotteen antamaa suhteellista suojaa, relative risk reduction. Saman tutkimusaineiston pohjalta voidaan totuudenmukaisesti sanoa, että rokotteen antama absoluuttinen suoja on alle 1 %. Miten koronarokotteen suhteellinen ja absoluuttinen suoja voivat olla näin erilaiset?
Suhteellinen suoja kuvaa rokotteen saaneen todennäköisyyttä välttyä taudilta verrattuna rokottamattomaan
Pfizerin ja BioNTechin rokotteen laajassa tehoa ja turvallisuutta selvittäneessä tutkimuksessa oli 43 548 osallistujaa https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2034577?articleTools=true. Heistä puolet sai tutkimusrokotetta (21 720) ja puolet lumerokotetta eli keittosuolaa (21 728). Seurantajakson aikana ilmaantui yhteensä 170 oireista koronainfektiota, joista tutkimusrokotteen saaneilla tapauksia oli kahdeksan ja loput 162 oli lumerokotetta saaneilla. Näin Comirnaty-rokote (tutkimuksen aikana rokotteen nimi oli vielä BNT162b2) oli 95 % tehokas suojaamaan koronataudilta. Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää, miksi minä, samoin kuin valtaosa muista suomalaisista, on halunnut ottaa koronarokotteen heti, kun se on ollut mahdollista.
Nämä täsmälleen samat luvut voidaan esittää myös toisin, jolloin rokotteen antama hyöty voidaan saada vaikuttamaan mitättömältä. Tällöin puhutaan rokotteen absoluuttisesta suojasta, absolute risk reduction.
Absoluuttinen suoja riippuu taudin esiintyvyydestä väestössä
21 728 keittosuolaa saaneesta kontrolliryhmäläisestä 21 566 ei sairastunut koronaan. Sairastuneita oli siten 0,75 % lumerokotteen saneista. Vaikka tutkimusrokotteen saaneista vain mitätön osuus (0,04 %) sairastui, niin rokote esti taudin vain alle yhdellä prosentilla tutkimukseen osallistuneista. Näin Comirnaty-rokotteen absoluuttisen suojavaikutuksen oli tutkimuksessa alle yhden prosentin. Vastaavasti voidaan laskea, että välttääkseen yhden oireisen koronatautitapauksen (number needed to vaccinate) täytyy rokottaa yli 100 https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S2666-5247%2821%2900069-0. Näin laskettuna rokotteen suoja vaikuttaakin sangen vaatimattomalta. On ymmärrettävää, jos joku tämän perusteella jättää koronarokotteen ottamatta. Onhan koronarokotteella myös haittavaikutuksia, kuten kuumereaktiota ja pistopaikan kipua, mRNA-rokotteisiin liittyy myös mahdollinen sydänlihastulehduksen riski.
Miksi rokotteen absoluuttinen ja suhteellinen suoja ovat näin erilaisia?
Jos tauti on hyvin harvinainen, ei taudilta erinomaisesti suojaavan rokotteen antamisesta ole hyötyä. Esimerkiksi ebolaa vastaan ei kannata Suomessa rokottaa, koska meillä tautia ei esiinny. Vaikka rokote antaisi hyvän suhteellisen suojan, niin absoluuttista riskin vähenemistä ei ole, koska tautitapauksia ei tule rokottamattomillekaan. Rokotteella saavutettavissa olevat hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä yleisemmästä taudista on kyse. Mitä todennäköisemmin taudille altistuu, sitä lähempänä rokotteen suhteellinen ja absoluuttinen suoja ovat toisiaan. Absoluuttinen suoja myös muuttuu riippuen vallitsevasta epidemiatilanteesta.
Suomessa on todettu tähän mennessä hiukan alle 100 000 koronatapausta, joten selvästi harvempi kuin 2 % suomalaisista on sairastanut covid-19-infektion. Kun tauti on näinkin harvinainen, niin yhden tapauksen estäminen vaatii useiden kymmenien rokottamista.
Rajoitustoimien poistamisen jälkeen valtaosa suomalaisista tulee altistumaan SARS-CoV-2-virukselle
Mielestäni on keskeisen tärkeää ymmärtää, että rajoitustoimien purkamisen jälkeen koronatapausten määrä lisääntyy. Esimerkiksi Britanniassa rajoitustoimien löysentämisen jälkeen on tapausten määrä noussut hyvästä rokotekattavuudesta huolimatta toukokuun lopun noin 2 000 päivittäisestä tapauksesta yli 30 000 päivittäiseen tapaukseen. Tapausmäärien nousu on nähtävissä myös Israelissa ja Yhdysvalloissa. Näin tulee tapahtumaan rajoitustoimien poistamisen jälkeen myös Suomessa, riippumatta siitä, milloin rajoitukset puretaan.
Riittävän rokotekattavuuden avulla on mahdollista purkaa yhteiskunnan toimintaa häiritsevät rajoitustoimet siten, että koronaviruksen aiheuttama tautitaakka jää siedettäväksi. Rokotusten ansiosta valtaosa altistuu virukselle sairastumatta tai saa vain lieviä hengitystieinfektion oireita. Valitettavasti erityisesti rokottamattomat saavat myös vakavia tautimuotoja.
Sars-CoV-2-virus ei häviä maailmasta, ei myöskään Suomesta. Sen vuoksi lähes kaikki tulevat aikanaan virukselle altistumaan, toisin kuin muutaman kuukauden seurannan aikana aiemmin kuvatussa Comirnaty-rokotteen tutkimuksessa. Näin loppupeleissä rokotteen antama suhteellinen ja absoluuttinen suoja lähestyvät toisiaan.
Koronarokotteiden antama suoja on siis erittäin hyvä ja tarpeellinen.